Miten X-päätejärjestelmä toimii?
X-päätejärjestelmässä on kaksi perusosaa: palvelinkone ja päätteitä. Päätteet ovat tavallisia, vanhoja, työasemakäytössä olleita tietokoneita, palvelin on usein ainoa uudempi ja tehokkaampi kone. X tulee Unix-puolen ikkunoinnista (X-windows) ja pääte tyhmistä päätteistä eli koneista, jotka tekevät itse mahdollisimman vähän työtä. Päätteiden rooli on keskustella palvelimella suoritettavien ohjelmien kanssa ja näyttää niiden tulostusta näytöillään. Käyttäjän näkökulmasta työskentelyssä päätteellä tai paikallisesti asennetulla työasemalla ei ole mitään eroa. Nykyisin myös Linuxissa käytettävät ohjelmistot ovat lähes identtisiä niiden ohjelmien kanssa, joihin käyttäjät ovat nykyisillä koneillaan tottuneet. Myös työasemakoneiden hallinta ja ylläpito helpottuu huomattavasti, kun asennukset ja muutokset tarvitsee enää tehdä kerran palvelimelle ja ne ovat suoraan kaikkien päätteiden käytettävissä.
Miksi harkita käyttöjärjestelmän vaihtamista
Linux on tehokas, luotettava ja turvallinen käyttöjärjestelmä. Yhdistettynä muihin avoimen lähdekoodin ohjelmisto-projekteihin, se skaalautuu pienistä sähköpostipäätteen tehtävistä suurimpiin palvelintehtäviin. Mm. internetin suurin hakukone Google pyörii Linux-alustalla. Pronics Oy:n Pohjois-Karjalassa alkukesästä 2002 tekemä tutkimus osoitti, että erityisesti julkisella sektorilla on kiinnostusta pilottiprojekteihin ja kalliiden nykyjärjestelmien vaihtoehtojen vertailuun. Linuxin tarjoamat mahdollisuudet merkittäviin säästöihin hankinta- lisenssi- ja ylläpitokustannuksissa haluttiin hyödyntää mahdollisimman pian. Pronics Oy: n tavoitteena on selkeyttää kuvaa vaihtoehtoisen järjestelmän mahdollisuuksista sekä erityisesti luoda edellytyksiä organisaatioden päättäjille keskustella aiheesta.
Keitä tämä koskee ja mitä etuja voidaan saavuttaa:
Suurimman hyödyn Linuxiin siirtymisestä saavat suuret organisaatiot, joissa on paljon työasema-tietokoneita, joiden käyttö on pääasiassa toimistotyötä - mm. tekstinkäsittelyä, taulukoita, esitysgrafiikkaa, kuvankäsittelyä, www-selausta ja sähköpostiviestintää. Usean samantyyppisiä tehtäviä hoitavan työasemakoneen toimiston saa helpoiten toteutettua ja hallittua Linux X-päätejärjestelmällä. Uudella tavalla toteutetulla järjestelmällä voi tehdä samat asiat kuin ennenkin ja säästää samalla huomattavia summia rahaa (niin lisenssi-, päivitys- kuin ylläpitokustannuksissa) sekä vähentää huomattavasti järjestelmän ylläpidon ja -hallinnan aiheuttamaa vaivaa.
Miten ylläpidon tarve sitten vähenee? X-päätejärjestelmässä hallittavana on kaikkien työasemien sijaan vain yksi tai muutama keskuskone (yksi tavallisen työaseman tehoinen kone jaksaa palvella n. 10-20 työasemaa, käytettävien ohjelmien raskaudesta riippuen). Kaikki tarvittava ylläpito voidaan tehdä etähallintana.
Vanhat koneet saadaan pysymään käytössä, periaatteessa siihen asti kunnes ne fyysisesti hajoavat. Päätteet toimivat uusien koneiden nopeudella - enää ei siis tarvitse vaihtaa kaikkia koneita vaan päivittää palvelimen koneita, jos uudet ohjelmistot alkavat vaatia lisää tehoja. Paikan päällä tapahtuva ylläpito pysyy mahdollisimman yksinkertaisena (ongelmatilanteissa päätekoneen voi käynnistää suoraan virtanapista uudestaan ja ylläpitäjä voi etähallinnoida palvelinta suoraan omalta koneeltaan).
Kaikkien X-päätejärjestelmässä olevien koneiden tietoturva ja luotettavuus paranevat, kun käyttöjärjestelmä palvelimella ja päätteillä on vakaa ja perustuu vuosikymmenien aikana Unix-koneissa testattuun teknologiaan. Yksittäinen käyttäjä ei tällaisessa järjestelmässä voi sekoittaa käyttöjärjestelmää tai aiheuttaa tietoturvaongelmia muille käyttäjille.
Edellä kuvattu järjestelmä voidaan toteuttaa Linuxilla ja avoimen lähdekoodin ohjelmilla (mm. OpenOffice toimistopaketti, jonka toiminnallisuus vastaa Windowsin puolella tarjolla olevia toimisto-ohjelmia, Mozilla www-selain, jossa sähköposti ja kaikki sama toiminnallisuus ja ulkonäkö kuin Netscape-selaimessa Windowsissa, ...)
Miten tutustuminen käytännössä onnistuu:
Tällaisen järjestelmän toteuttaminen esim. opetusluokkaan ei vaadi nykyisten käyttöjärjestelmien poistamista tai toimintatapojen muuttamista niiden osalta millään lailla. Yksinkertaisimmillaan luokassa on yksi uusi, tavallisen nykyisen työaseman tasoinen tietokone, joka toimii X-päätepalvelimena ja muut jo olemassa olevat koneet voidaan käynnistää Linuxiin levykkeiltä, verkkokortin rom-muistilta tai Linuxille lohkaistulta osiolta niiden kovalevyillä. Järjestelmää demonstroitaessa voidaan käyttää X-päätepalvelimena esim. esittelijän kannettavaa tietokonetta, jolloin asiakkaan ei tarvitse etsiä/hankkia ja asentaa erillistä palvelinkonetta.
Pronics Oy tarjoutuu DEMONSTROIMAAN ORGANISAATION OMILLA VANHOILLA KONEILLA X-päätejärjestelmää tai muuta
Linux-toteutusta, josta olette kiinnostunut tietämään enemmän (työasemat, www-, sähköposti- tai
tiedostojenjakopalvelimet sekä pienimuotoiset testiprojektit). Yrityksemme puolelta on tarjolla
Linux-pohjaisten järjestelmien suunnittelua, asennuksia, koulutusta, tukea ja ylläpitoa.
Miksi en ole koskaan kuullutkaan tällaisesta:
Pääte-palvelin -tyyppisiä järjestelmiä on ollut käytössä niin kauan kuin tietokoneitakin. Vanhat järjestelmät olivat merkkipohjaisia ja niistä siirryttiin aikanaan henkilökohtaisiin työasemiin, kun kohtuuhintaisten koneiden ja verkkojen nopeudet eivät riittäneet X-päätejärjestelmien toteuttamiseen. Nykyisissä vanhoissa koneissa (ensimmäiset Pentium-prosessoreilla varustetut koneet) on jo enemmänkin prosessoritehoa kuin mitä X-päätteeltä vaaditaan. Myös työasemaohjelmistot (www-selain, sähköposti, toimistopaketit) ovat kehittyneet ja niitä on ilmaiseksi saatavilla Unix-tyyppisiin järjestelmiin. Ohjelmien ulkonäkö ja toiminnalisuus ovat lähes identtisiä nykyisin yleisimmin käytettyjen ohjelmien kanssa, joten siirtyminen käytännössä vain erinimisiin ohjelmiin ei aiheuta suurta koulutustarvetta. Itse X-päätejärjestelmän toimivaksi ja turvalliseksi saaminen edellyttää Unix-asiantuntemusta, joka on monista organisaatioista päässyt viimeisen kymmenen vuoden aikana katoamaan. Ylläpitoon on kuitenkin helppokäyttöisiä työkaluja ja niin kaupallista kuin ohjelmoijien yhteisön tukea hallintaan saatavilla.
Mitä kunnissa ajatellaan Linuxista
Pronics Oy:n Pohjois-Karjalassa julkisella sektorilla tekemä
selvitys osoittaa, että kiinnostus
Windowsin vaihtoehtoja kohtaan on merkittävää, kuitenkin organisaatioiden oma asiantuntijuus ei omatoimiseen
tutustumiseen ole riittänyt. Uuden järjestelmän tuomat säästöt kokonaiskustannuksiin nähdään merkittävinä.
Kuntien omatoimista tutustumista kuitenkin on. Turun kaupunki on selvittänyt mm. ilmaisen
OpenOffice-toimistopaketin soveltuvuutta ja jatkaa itse Linux-käyttöjärjestelmään siirtymisen selvittämistä.
Turun kaupungin tietotekniikka-osasto on jo suositellut kaupungille OpenOffice-toimistopaketin lisäksi myös
Linux-käyttöjärjestelmään siirtymistä. Lohjalla ja Kiteen Ruppovaaran koululla on käytössä Linux X-päätteitä
ja Vaasan kirjastossa on siirrytty Linuxiin yleisöpäätteissä. Useissa kunnissa palvelimille halutaan
luotettavuutta ja tietoturvaa, joita Microsoftin palvelimet eivät ole pystyneet tarjoamaan.
Jos uusiin mahdollisuuksiin tutustuminen kiinnostaa tai haluatte apua omatoimiseen Linuxiin tutustumiseen,
niin voitte ottaa meihin yhteyttä mieluiten sähköpostilla tai puhelimitse.
